29.5.2009
Eilen sitten alkoi kesä. Ainakin päätellen siitä, että a. minulla alkoi kesäloman eka pätkä, ja b. oli Miskan koulun kevätjuhla, ja ennenkaikkea c. laulettiin Suvivirsi. Suvivirren lisäksi kevätjuhlissa laulettiin Tuuli hiljaa henkäilee ja Miks leivo lennät Suomehen. Taitaa olla ainakin 25 vuotta, kun viimeksi olen nuo laulut laulanut, olipas mukavaa!
Sään perusteella kesän alkua ei olisi voinut arvata; +9 astetta ja myrskytuuli ei oikein vakuuta. Mutta onneksi lauantaiksi on luvattu lämmintä ilmaa!
Edelliseen postaukseeni päivitystä sen verran, että Miskan leirikoulu meni vähän mönkään. Yhden yön ehti siellä olla, ja sitten nousi korkea kuume. Soittivat sitten tiistai-aamusella minut hakemaan potilaan kotiin. Miska sitten sairasti loppuviikon. Vähän harmitti, kun vaellusreissut sun muut jäi käymättä, mutta onneksi Ranuan eläinpuistossa ehti vierailemaan; siellä oli ollut tosi hauskaa.
Auto on pakattu, ja minä suuntaan parin tunnin kuluttua kohti etelää. Tänään käyn moikkaamassa yhtä ystävää Toijalassa ja muutamaa Tampereella. Huomenaamusta sitten Poriin lakkiaisiin. En olekaan yo-juhlissa käynyt yli kymmeneen vuoteen! Matkaseurana minulla on äänikirja. Lainasin kirjastosta Täällä pohjantähden alla -trilogian. Klassikko, joka jokaisen suomalaisen olisi pitänyt lukea, mutta joka tähän asti oli väistellyt minua. Töihin ajaessani olen siitä ehtinyt jo ensimmäisen osan kuunnella, nyt on toinen osa menossa. Erittäin hyvä kirja, eikä vähiten lukijansa ansiosta! Oikea ammattilainen on ilo korvalle!
18.5.2009
Miska lähti tänään leirikouluun. Oli niin tohkeissaan ja jännittynyt eilisestä asti, että ei tainnut paljon viime yönä nukkua. Ihana tämä meidän pikkukoulun leirikoulu! Koko koulu eskaria lukuunottamatta lähti matkaan: 47 oppilasta valvojinaan 8 opettajaa ja apuopettajaa; oikein hyvä aikuinen/lapsi -suhde. Kaksi yötä ovat reissulla; luvassa mm. Ranuan eläinpuisto, Posion Pentik-mäki, vierailu poro- ja huskytilalle, patikointireissu Korouoman komeissa maisemissa, ja majoittuminen Lapiosalmen leirikeskuksessa. Varmasti mukava kokemus!
Muutenkin tuntuu, että eniten kirjoitettavaa olisi Miskan jutuista. Sillä kun oli synttärit, ja on ollut kevään ensimmäinen pesäpallo-ottelu (F-pojat vastaan E-tytöt, se selittää pelaajien kokoerot, mikä kuvassakin hyvin näkyy), ja soitinryhmän kevätesitys, ja kaikenlaista. Meille muille on lähinnä langennut statistin osa viime viikkoina.
Ensi viikolla minä ajelen itsekseni Tampereen mutkan kautta Poriin, ja käyn juhlimassa rakkaan kummityttöni lakkiaisia. Tuntuu ihan kummalliselta, että minulla voi olla jo ylioppilas-ikäinen kummityttö, vaikka itse olen näin nuori! 
Siitä seuraavan viikon, siis kesäkuun eka viikon, olenkin lomalla, ja valmistelen meillä kotona juhlia. Aki kun pääsee ripille sitten 7.6. Iso tapaus sekin! Vaikka jos Akilta kysytään, niin konfirmaatio jää kauas jälkeen tärkeydessä heinäkuisten 15-vuotissynttäreitten rinnalla. Aivan järkyttävä mopokuume! 
Ja vielä säätiedotusta sen verran, että kelit on olleet viimeiset päivät aivan älyttömän hyvät! Puut ja pensaat on alkaneet vähän vihertää. Viimeisetkin lumikasat on meidänkin pihalta sulaneet. Ja trampoliinikin saatiin viikonloppuna pystytettyä. Kesä on jo ihan ovella, jee!!!
8.5.2009
Nyt on hetken aikaa tuntunut siltä, että oikeasti ihan pian melkein jo on kesä, tai ainakin kevät. Meidän pihaltakin lumi alkaa olla kohta jo sulanut. Tässä alla tämänpäiväinen tilanne, kuukausi sitten otetun kuvan näkee täällä. Samaan syssyyn voisinkin itse asiassa päivittää tilanteen myös työpaikan lumikasan osalta. Siitähän on helmi- ja huhtikuussa otetut kuvat täällä. Melkoisesti ovat kasat pienentyneet, kohta jo häviävät kokonaan.
Huhtikuu kului rauhaisasti loppuun, ja toukokuun tulohan tarkoitti myös sitä, että Mika alkaa taas olemaan viikotkin Oulun seudulla; Kittilän komennus ainakin tältä erää loppui. Erinomaisen mukava asia meille koko perheelle!
Vappu meni rauhallisissa merkeissä. Ei edes sitä vähäistä juhlintaa suoritettu, mitä oli suunniteltu, kun Miska sairastui elämänsä ensimmäiseen angiinaan. Sepä sitten olikin raju tauti, monta päivää kuume huiteli neljänkympin tietämillä, ja oksennuttikin muutaman kerran; potilas ei voinut syödä mitään eikä jaksanut tehdä mitään, ja olo oli kurja. Äiti sai toimia lähihoitajana ympäri vuorokauden, ja mökkihöperyys meinasi jo iskeä. Onneksi nyt tauti on jo takanapäin, toipumisvaihe menossa.
Akin kuulumisia sen verran, että kovaa pohdintaa aiheuttaa ensi vuoden kouluasiat; Aki kun ei oikein viihdy tuolla Oulun kv-koulussa ja on toivonut vaihtoa Muhoksen yläasteelle. Sitä sitten on puhuttu monen eri tahon kanssa, vertailtu ja vaihdettu kokemuksia ja mietitty plussia ja miinuksia. Saa nähdä, mikä ratkaisu loppujen lopuksi tehdään. Parin viikon sisään se kuitenkin pitäisi tietää.
Akin isomummo kuoli vastikään, ja tänään on hautajaiset Keminmaalla. Aki on mennyt sinne isänsä kanssa; minä hiljaisesti itsekseni muistelen 95-vuotiasta hyvää ihmistä. Huomenna Akilla on sitten judokilpailut Oulussa, kovasti tapahtumia muutaman päivän sisään. Näiden lisäksihän on Miskan 9-vuotissynttärijuhlat myös huomenna, ja sitten vielä äitienpäivä sunnuntaina. Monenlaista hulinaa.
