Maailmalla Marylandissa - kotona Suomessa

Näin joulun alla(kin) monilla tekee mieli antaa hyvä kiertää. Siihen löytyi nyt yksi oiva tilaisuus, kun lueskelin päivän blogikierrosta. Yli kahden vuoden ajan olen seuraillut Empan ja siippansa elämätä Afrikassa, Malawissa. Nyt sitten siippansa oli keksinyt erinomaisen tavan, millä me blogilukijatkin, ja muutkin, voidaan kantaa kortemme kekoon ja auttaa parin malawilaisen pikkupojan koulunkäynnissä, vaikka vain parillakympillä. Ja mikä parasta, kaikki tuki menee takuuvarmasti perille, ilman mitään toimistokuluja tai lyhennyksiä.

Kiinnostaisiko sinuakin osallistua? Käypä tsekkaamassa tämä bloggaus.

  (karttakuva Wikipediasta)

Eilen oli meidän 11-vuotishääpäivä. Oltiin päätetty, ettei sitä sen kummemmin juhlita, kun on sellainen "välivuosi". Mies kyllä toi hyvät juomat kotiin työviikon jälkeen ja minä olin hakenut ruuaksi pizzat Pannusta, yhdestä lempiravintolastamme. Mutta siinä se. Tai niin me luultiin.

Mutta meilläpä asuukin yksi erittäin idearikas ja hoksaavainen nuorimies talossa, ja niinpä sitten saatiinkin yhtäkkiä yllättäen lahjat! Miska oli hommannut viikolla papan itselleen kuskiksi kauppaan, ottanut lompakkonsa mukaan ja käynyt ostamassa meille hääpäivälahjat!!! Kumpikin sai omassa paketissa suklaarasian, suklaalevyn, nimiavaimenperän, kiiltokuva-arkin ja hienon itsetehdyn kortin. Wautsi, mikä ylläri!

Tämä aamu on sitten mennyt rauhaisasti. Mika on tehnyt remppaa makuuhuoneessa, ja minä olen hoitanut pyykkishowta. Sitten otettiin selville myös talon Pokemon-mestari, eli ensin Aki ja Miska pelasivat erän Pokemon-korttipeliä ja minä sitten pelasin voittajaa, eli Miskaa vastaan. Melkein jo luulin voittavani, mutta yllättäen Miska nappasi peliin Machampin ja pesi sillä minut ihan viime metreillä. Hauskaa! Päivä jatkuu ruokailulla; possunfile, valkosipuliperunat ja uunijuurekset on jo kypsymässä. Sitten on Miskan pesisharkkojen vuoro, ja illalla sitten saunaa ja telkkua. Eipä sitten sen kummempaa tällä erää.

Näköjään mulla on nyt joku kirjoittajan blokki tai mitä vaan, mutta minnekään suuntaan kirjoitus ei nyt oikein suju. Siispä saadakseni tänne edes jotain päivitystä, käytän halpamaista keinoa, ja kopioin valmista tekstiä Facebookista. Innostuin nimittäin kuluneella viikolla tekemään melkoisen monta sieltä löytyvää testiä, ja niinpä taas opin uusia asioita itsestäni.

Tiedän, että melko moni tämän blogin lukijoista on kavereitani Naamakirjassakin, ja siten on jo ehkä nähnyt suurimman osan näistä tuloksista. Anteeksi vain tämä toisto! Mutta toisaalta, tiedän melko monta ystävääni, jotka eivät ole Facebookissa, joten lähinnä heitä ajatellen siirrän näitä testituloksia nyt tännekin.

• Is that too much to ask? You work hard, live hard, but don’t get what really should be coming your way. Right? Right. You bring in the cash, you bring on the laughs, you even fix the office’s photo copier. Recognition? Of course not. Raise? No way. Appreciation? Forget it. Why bother even taking the quiz if no one will be slightly interested in seeing your result. Ask for what you want. Remember, you’re the man (or woman)! Just a little bit…I can hear you humming the tune already!

• You have a big enough heart to let two or three children into your life. You would be a loving parent to your children as long as there were only a few of them running around. No need to get crazy and repopulate the entire planet on your own.

• You’re matched with the successful movie star Ben Affleck. You’d be sharing this handsome, charming gentleman with his wife Jennifer Gardner and daughter Violet Anne Affleck. Who says we can’t ALL live happily?

Kaarina took Löydä sisäinen eläimesi quiz and the result is Hyeena

• Hyeena on hillitön hauskanpitäjä. Rakastaa rommia ja kolaa. Ottaa kaikki mukaan ja pitää jengin koossa sekä tyytyväisenä. Hyeena yllyttää koko porukan hulluuksiin ja nauraa vaan kun muut vipeltävät menemään. Hyeena säilyttää aina maineensa tilanteessa kuin tilanteessa. Hyeenan sohvalla on aina tilaa eläinystäville.

• Olet Pikku Myy, ihastuttava ärripurri. Jos jokin ei ole niinkuin sinä haluat, se asia korjaantuu pian. Et ehkä ulkoisesti vaikuta maailman vaarallisimmalta oliolta, mutta tunteidesi päästessä valloilleen isket naamariin fyysisesti parin Tony Halmeen voimalla ja niittaat vastustajasi terävällä one-linerilla. Harrastat trendikkäitä asioita, kuten tuuliskeittausta.

• Olet täydellisen oloinen ja kaipaat täydellisyyttä kaikkeen. Olet ehkä vähän vaativa, mutta keksintöjäsi saavat muut hämmästyä. Geisha on juuri sinun täydellisen makuun sopiva sulava suklaa

• Aina ei tarvitse mennä pintaa syvemmälle. Etu- ja takapuolesi ovat yhtä valloittavia.

• Sinussa on ainesta insinööriksi. Tunnet laitteen kuin laitteen ja niiden korjaaminen ei tuota sinulle ongelmia. Osaat sähköopin ja mekaniikan perusteet, tunnet autot sekä muut kulkupelit. Katon korjaaminen onnistuu kertaakaan putoamatta ja raksamies on toinen nimesi. Näytät taitosi myös fysiikan ja matematiikan alalla. Olet todellinen tekniikan ihmelapsi!

• Olet halittava, sydämellinen ja mukava persoona, josta kaikki tykkäävät. Olet hunajan perään ja pelkäät Möhköfantteja.

• Rakastat lukemista ja tarinoita ja sitä ettei tarvitse käyttäytyä niin kuin tytöt, on paljon kivempi luistella poikien kanssa kuin nyplätä pitsiä. Luonteeltasi olet äkkipikainen mutta hyväsydäminen. Huonoin puolesi on ajoittain paha kielesi ja kiukunpuuskat.

• Testinä pyrkisit antamaan itsestäsi uskottavan ja luotettavan kuvan. Tekisit kaikkeisi vaikuttaaksesi uskottavalta, mutta kaikki tietäisivät sinun testinä olevan samaa tasoa kuin testit lehdissä MeNaiset-Cosmopolitan-SinäMinä(onko muuten sellasta lehteä enää???). Testisi sisältäisi ihan liian monta kysymystä ja annetut vastausvaihtoehdot olisivat kuitenkin liian omituisia, jotta niillä olisi mitään tekemistä todellisen elämän kanssa. Jatkossa sinun kannattaa miettiä muuta kutsumusta kuin testinä oleminen. Mutta voit onnitella itseäsi, olet ainakin aavistuksen parempi kuin tyypilliset pikkunäppärät muka-hauskat Facebookin testit. Tuloksesi tästä testistä oli tasan 0

• Olet oikeaa kuningas-ainesta! Iskusi ovat kovia ja nopeita, tulet elämään hieman pidempään kuin normaalit ihmiset. Olet myös hyvin komea ja tytöt tykkäävät sinun karismastasi.

• Kovaksi keitetty Kemin katujen kasvatti. Olet taistellut itsesi Kemin laitakaupungin slummeista tai lähipitäjien ahdingosta Kemin kirkkaimalle tähtitaivaalle. Sinulle on turha tulla pottuileen ja jos tulee niin omalla vastuulla. Juot viinaa niinku miehet ja sillon se myös näkyy ja kuuluu. Itseluottamuksesi on kohdallaan ja tarjoat auliisti nyrkkiä sitä haluaville. Nostat penkistä tosi, tosi paljon ja naurat kynäniskapukupelleille. Olet yhtiössä töissä tai olet ainakin joskus haaveillut siitä. Kesäisin pullistelet Mansikkanokalla ja talvisin pissit kännissä Lumilinnan seinään. Vihaat poliisia, ruottalaisia ja mutakuonoja. Kemin ulkopuolella sinua ei aina ymmärretä mutta se ei haittaa. Nautit huomiosta ja olet mielellään napit vastakkain etelänpellejen kanssa. Mitä suuremman hässäkän ja nujakan saat päälle sen paremalta sinusta tuntuu. Kemissä sinut hyväksytään sellaisena omalaatuisena yksilönä tai hulluna kuin olet. Olet siis sydämessäsi Kemiläinen ja näin olet osa Suomen eliittikansaa, puhdas rotuinen Kemiläinen isolla K:lla!

• Whow! You’ve read the book and aced the quiz! Next go and read Inkspell! Congrats! 10/10!

• A+. You are really smart in math!

• You’re a fun-loving person with a great amount of care for friends and family. everyone likes you and you easily make friends and cheer people up quickly.

• Believing and ready to help! You can see the good in people, but also in yourself. too bad you seem naiv for some people.

• Yes, your child is a artistic and intellectual genius. But you’re a douche.

• You are tired of the scorching sun and the heat. You want to go somewhere were you can enjoy the rain and the ocean and feel like you are at home. You want to go to the top of the space needle and see everything around you. You have an adventurous spirit that is itching to explore.

• Onneksi olkoon, olet totaalinen muumimestari! Sinä olet katsonut kaikki muumien jaksot ainakin sen parikymmentä kertaa ja osaat repliikit suurinpiirtein ulkoa. Kotoasi löytyy kaikki muumien jaksot, ja luultavasti katsot niitä edelleen 24/7. Ihan kiva, mutta kannattaisiko siirtyä jo vähän kypsempiinkin sarjoihin?

Heh, näin helpolla sain postauksen aikaiseksi. Jos ei muuta, niin näkeepä tästä ainakin sen, että olen hengissä!

Bongasin tämän Anerin ajatuksista, ja halusin mukaan. Yllättäen.

Ensimmäiset viisi (5) ihmistä, jotka kommentoivat, saavat jotakin tekemääni (jos sitä haluavat). Minun valintani. Sinulle.

Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia:

• Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni.
• Tekemäni juttu on vain sinua varten.
• Teen ja lähetän sen tämän vuoden aikana.
• Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä!
• Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvinkin omituista.

Haaste? Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain! Lähdetkö mukaan?

Oih, työreissulla Pisassa, oli pikkuisen yksinäinen olo hotellihuoneessa, ja vähän muutenkin inhottava mielentila Kauhajoen uutisten jälkimainingeissa, mutta sitten yhtäkkiä tulvahti blogi täyteen rakkautta.

Voi kiitos Saara!!! Piristit juuri päivääni kovasti!

Eteenkinpäin (sen lisäksi, että tottakai tämä menee Saaralle takaisin) tämä olisi mukava lähettää; mahdollisia saajia olisi vain niin paljon. Miten niistä karsii???

No, otetaan vaikka ensiksi mieleentulevat Karkki, Vilijonkka, Jonna , Merja, Stina ja Satu. Sata muutakin suosikkia on, mutta tässä eräät niistä vanhimmista, siis joiden kirjoituksia olen blogistaniassa kauimmin seurannut. Toivottavasti tämä ilahduttaa teitä siinä missä minuakin.

Siis tämä oli niin kiva, että täytyy laittaa ihan tänne julki.

‘What does your Birthdate mean?’ at QuizGalaxy.com

Pakko laittaa tänne myös Akin ja Miskan.

Jostain blogista pongasin pari viikkoa sitten elämän aakkoset, ja piti sitten alkaa itsekin miettimään, mitä eri kirjaimet minulle ensimmäisenä tuovat mieleen. Tässäpä niitä sitten on, ihan hatusta heitettynä sen mukaan, mikä on mieleen juolahtanut.

A
Aamu (paras vuorokaudenaika),
Aurinko (rrrrakastan auringossaolemista)

B
Blogit (kehtaanko edes sanoa; seuraan yli sataa blogia :-O),
Bloggaaminen (vähän hiljaisempaa nykyään, mutta tärkeää minulle kuitenkin, jostain ihme syystä)

C
Cinzano (Spritella lantrattuna paras alkoholipitoinen janojuoma),
Columbia MD (oli tosi kiva kaupunki asua)

D
Disney World (äkkipäätään ajateltuna se kaikkein mahtavin elämysmatka koko perheen kanssa),
Digikamera (panostan kuvien määrään enkä laatuun)

E
Elokuvat (romantiikka, draama, sci-fi, fantasia, jännitys, kauhu),
Espanja (mukava maa, mutta erityisesti pidän siitä kielestä; lupasin itselleni jo parikymmentä vuota sitten, että viimeistään eläkkeellä opiskelen espanjaa niin paljon, että voin kirjoittaa sen ylioppilaskirjoituksissa - opiskellut olen pikkuhiljaa näiden vuosien aikana, mutta vielä ei olla lähelläkään tavoitetta)

F
Fazerin sininen (maailman parasta suklaata),
Fame (mukava sarja katsoa näin aikuisenakin DVD:ltä, mutta teininähän se oli ihan huippu)

G
Gallup (minusta on tosi mukava osallistua kaikkiin kyselyihin),
Gemom (projekti, joka vie melkein kaiken työaikani)

H
Halaus (meidän perheessä halataan päivittäin kaikkia, halipulaa ei saa esiintyä),
Haaveet (haaveita pitää ihmisellä olla, muuten elämä voisi käydä tylsäksi)

I
Internet (mitä, oliko elämää ennen nettiä?),
Interrail (nuoruuden haave, saapa nähdä toteutuuko koskaan)

J
Joulu (joulu on lähes ainoa todella hieno asia talvessa),
Jäätelö (olen jäätelöaddikti; mitä enemmän, sen parempi)

K
Kesä (kesä on ehdottomasti paras vuodenaika; varsinkin, jos silloin oikeasti joskus paistaa aurinkokin),
Kakut (uusin harrastukseni)

L
Lapset (elämä ei olisi samanlaista ilman poikasiani),
Lukeminen (kautta aikain mukana kulkenut rakkain harrastukseni)

M
Musiikki (musiikki on tärkeää, ja toivoisin niin kovasti olevani musikaalinen; on niin noloa laulaa, kun intoa on enemmän kuin taitoa),
Matkustaminen (olen levoton sielu, jonka pitäisi päästä matkoille säännöllisin väliajoin; siihen on tämä nykyinen työ tuonut suuren avun)

N
Nauru (äänekäs ja tarttuva),
Nukkuminen (paras pahanmielen poistaja)

O
Oma koti (se paras paikka),
Onnellisuus (elämä on ihanaa)

P
Perhe (älyttömän tärkeä),
Puoliso (en viitsisi julkisesti kovasti hempeillä, mutta kyllä se vain niin on, että minulla on se maailman paras puoliso, jolle ei kukaan vedä vertaa)

Q
Queen (yhtye, jonka laulujen tahdissa on monta muistamisen arvoista asiaa tapahtunut),
Quarter Pounder (Wimpy-hampurilasiketjun paras hampurilainen, jo sanana tuo mieleen monia muistoja nuoruusvuosilta)

R
Ruisleipä (kyllä se niin on, että ei muut leivät kilpaile edes samassa sarjassa ruisleivän kanssa),
Rakkaus (se, että tahtoo rakastaa ja kunnioittaa toista, on todella äärimmäisen tärkeää parisuhteessa)

S
Sisarukset (ne läheiset, tärkeät ihmiset lapsuudesta saakka [kuvassa vasemmalla minä, sitten pikkusisko ja oikealla isoveli, kaksi nuorinta veljeä ei olleet vielä syntyneetkään tuon kuvan oton aikaan]),
Sauvakävely (ilman sauvoja kävelylenkille lähteminen vain on niin paljon tylsempää kuin sauvojen kanssa)

T
Työ (haastavaa mutta mukavaa),
Terveys (voi kun sen arvon muistaisi myös silloin, kun sen eteen vielä voi jotain tehdä)

U
Uiminen (parasta mökkisaunan jälkeen järvessä),
Uni (paras lääke moneen asiaan, ja muutenkin niin mukavaa)

V
Villasukat (vanhemmiten niitä on alkanut tarvitsemaan ihan erilailla kuin ennen; ne K-L:n kutomat lempivillasukat on jo aikaa sitten menneet monesta kohtaa puhki, mutta kyllä ne vieläkin lämmittää),
Vesi (pitäisi muistaa juoda tarpeeksi ihan joka päivä)

W
Wilton (suurin osa kakkutarvikkeistani on Wiltonin tekemiä),
Whisky (joka ulkomaanreissulta yksi pullo ostettava, skottisellainen tietty)

X
Xylitol (fiksu suomalainen keksintö tehdä siitä purukumia),
Xian (sielläkin haluaisin joskus päästä käymään)

Y
Ystävät (on niin ihanaa, että on ystäviä),
Yksinolo (silti tarvitsen välillä ihan totaalista yksinoloakin)

Z
Zzzz (Katso kohdat nukkuminen ja uni ),
Zeppelin (kiva kauppakeskus suht lähellä meitä)

Å
Åbo (opiskelukaupunki, yksi parhaita kaupunkeja Suomessa),
Å (muuta ruotsalaisen Å:n sanaa en keksi, mutta vaikka tuo Å=joki voisi tarkoittaa sitä, että olen joen rannalla lapsuuteni kasvanut)

Ä
Äkkinäinen (taidan olla melko nopea liikkeissäni kun sille päälle satun, ja äkkipikainen myös),
Äänenmurros (äänenmurrosta on viimeaikoina meillä paljon kuunneltu ja ihmetelty)

Ö
Öinen elämä (nuorempana yöelämä oli melko vilkasta, mutta nykyään se melkein kuluu nukkuessa),
Öljy (ruokaan, iholle, autoon…)

Kun nyt tuntuu melko vähän muuten tulevan tänne kirjoiteltua, niin otetaan tähän väliin tällainen Maurelitalta tullut meemihaasteentapainen: "Mitä muistoja sinulla on minusta?"

Löysin Maurelitan blogin silloin joskus alkuvuonna 2006, kun itsekin aloittelin bloggaamista, ja kävin kaikki Blogilistan ulkosuomalaisblogit läpi, vertaisverkoston toivossa. Siinä ruksautui suosikkikansioon niin Maurelita kuin moni muukin. Ja yllätyksekseni sitten moni tuli vastavierailullekin. Tässäpä Maurelitan kommentteja minun blogiini aikajärjestyksessä vanhimmasta tuoreimpaan.

 —

Aug 21, 2006. 5:17 PM

Pitää laittaa silmät kiinni, juosta yhtä kovaa kuin oravanpyörä ja vaan HYPÄTÄ !

Nimim. saman kokenut Ranskassa ennen EU-jäsenyyttä

 (Kun päivittelin sitä, miten mahdottoman vaikealta asioitten järjestely ennen USA:an lähtöä välillä tuntui)

Aug 28, 2006. 12:11 PM

Järkkyä, mikä nylkyhinta ! Yahoo mail toimii kanssa hyvin, spämmifiltterit paikallaan ja saa tehtyä kakkososoitteita. Google epäilyttää mua ainakin siksi, että ne tietää musta jo ihan liikaa ilman kirjautumistakin. Big Brother is googling you… =)

 (Kun olin selvitellyt OPOY:n kanssa meililaatikkohintoja)

Dec 2, 2006. 6:37 PM

Hih, päästin itse suustani melkein samanlaisen sammakon pari päivää sitten, eivätkä omat poikani olleet moksiskaan…

=D

 (Kun Miska sanoi ensimmäisen lauseensa puoliksi englanniksi huomaamattaan)

Jan 4, 2007. 3:44 PM

Hip hip pligaa ja 2007 hulppeaa yllätystä alkavalle vuodelle !

=)

 (Kun vuosi 2006 vaihtui 2007:ään)

Jul 15, 2007. 7:52 PM

Heh, samat sanat, vähäluminen on se oikea termi ! Kuopus jo inttikin miksi se lumi on sulanut ja missä on hiihtolomalla tehty lumiukko…

 (Kun kirjoitin pikakuulumiset Suomi-lomalta) 

Aug 18, 2007. 2:24 PM

Tosi staili meez sullakin ! Olin varmaan viimeinen joka teki omansa ja kahlailen vieläkin kurkkimassa muitten aikaansaannoksia. Hupihauskaa.

=)

 (Kun kertoilin Suomi-lomalta-paluumietteitä, ja olin laittanut oman Meez’in) 

Sep 17, 2007. 5:35 PM 

Jee, nämä kuvitetut on niitä parhaita paloja !

;-)

 (Kun sain haasteen kertoa, mitä minulla on päälläni)

Oct 4, 2007. 7:49 PM

Vau miten ihana ylläri !

*vesi kielellä*

 (Kun olin saanut ensimmäisen SLY-pakettini) 

Nov 25, 2007. 8:27 AM

Voi kammo, tulisi jo äkkiä se “älä osta mitään” -päivä !

=)

 (Kun kerroin Black Fridayn shoppailumaniasta)

Dec 27, 2007. 9:53 PM

Aika hyvä kommenttihaavi ! Mutta et kai ihan aio lopettaa ? Mitâ sä muka sitten teet ??? =P

Tunnelmallista väliviikonloppua sumuisesta Pariisista…

 (Kun kävijälaskuri viipotti 50.000:ssa ja sen kunniaksi oli arvonta)

Feb 1, 2008. 8:29 AM

Oi blogimiitti ! Ja vielä noin mageissa maisemissa…

=)

 (Kun kerroin Firenzen reissun paluumatkasta ja siitä, miten sain tavata yhden ihanan bloggaajan Milanon lentokentällä)

Mar 19, 2008. 12:11 PM

Hmm aika outoa nuo taudinaiheuttajat tosiaan ; tarvisi tutkia tarkemmin. Allergiat kuulemma loppuvat kuin seinään kun mennään Venâjän rajan yli - jotain tekemistä Suomen huippuhygieenisyyden kanssa ? Ranskalaiset voivat juoda hanavettä jopa Tunisiassa, mutta suomalaiset eivät kestä sitä Espanjassakaan - bakteerikannat ovat kummia.

Hieno trullikuva (meinasin sanoa trolli, hih)!

=)

 (Kun pohdiskelin poikien sairausasioita USAssa ja Suomessa, ja pääsiäiskuva oli tietty esillä)

May 14, 2008. 10:53 AM

Vau mitä juhlahumua ! Myöhästyneet onnittelut…

=)

 (Kun kerroin Miskan 8-vuotissynttäreistä)

 —

Kiitos Maurelitalle tästä muistelutuokiosta! Tämän meemin ansiosta sain palata moneen asiaan, mitkä olin jo melkein unohtanut; omaa blogia kun ei todellakaan tule luettua jälkikäteen juuri yhtään (ainakaan vielä, ehkä asia muuttuu joskus kun tapahtumista on kulunut pitemmän aikaa).

Haluaisikohan joku minun blogiani lukeva itsekin bloggaava kaivella minun kommentit omaan blogiinsa, ja sillälailla muistella tätä bloggaustaivalta??? Anyone?

Entiselle työkaverilleni oli syntynyt pieni poika 16.5. Tänään käytiin sitten isolla delegaatiolla toivottamassa uusi ihminen tervetulleeksi tähän maailmaan. Rotinoitakin vietiin, kakkublogissa löytyy kuva minun väsäämästä vauvakakusta.

Mutta kylläpä ne vastasyntyneet vauvat ovat pieniä! Sen aina unohtaa, miten ihan kertakaikkisen pikkuriikkisiä ne ovat; varpaat ja sormet ja kaikki! Onnea Kirsi ja Tomppa, ihanan poikasen olette saaneet! Niin nätisti hän nukkua tuhisi minunkin sylissäni; hellyttävää!

Enpä näköjään ole yli viikkoon mitään tänne kirjoitellut. Viime viikonloppuna oltiin siis Mikan kanssa hotellissa viettämässä oikein mukava meidänoloinen rentoutumisvuorokausi ihan kahdestaan. Kyllä teki hyvää, ja tuli tarpeeseen!

Viikko on mennyt nopeasti, päivät koulussa ja töissä, ja illat kotosalla arkipuuhien kanssa pyöriskellessä.

Tänään käytiin ystävien luona viettämässä ihanan tytöntylleröisen 3-vuotissyntäreitä. Kiitoksia vielä kerran Pöllölään, ja edelleenkin onnea Emmalle! Kuvassa meidän ja muiden lapsia nauttimassa juhlatarjoiluista. (Barbikakusta vähän juttua minun kakkublogin puolella, jos sattuu kiinnostamaan…)

Kuva saa toimia tilanjakajana; sain nimittäin Stinalta jo jonkunkin aikaa sitten meemin, jota on pitänyt vähän miettiä ja pureskella ennen vastaamista, sen verran haasteellinen se oli. Tässä ohjeet:

"LIFE GAVE ME SOME LEMONS - IT’S OK, I MADE DELICIOUS LEMONADE - MEME"

Rules:

• Copy and paste these rules to your blog post.
• Link back to person who tagged you.
• Write about an incident in your life you first thought was really bad, but ended up being a blessing.
• Tag six random people at the end of your post by linking to their blogs.
• Let each person you tagged know they have been tagged by leaving a comment on their blog.

Eli sama lyhyesti suomeksi: Mitä sellaista elämässäsi on tapahtunut, jonka luulit ensin olevan tosi pahaa, mutta joka kääntyikin sitten tosi hyväksi?

Pitkällisen harkinnan jälkeen minun täytyy tähän kirjoittaa se asia, joka pitkälti määrää sitä, miten tänä päivänä minun arki kulkee, ja joka ratkaisi mm. sen, että yleensäkään mihinkään USAan vuodeksi päästiin.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen olin melkoisen kypsynyt silloiseen työhöni. Olin ollut jo toistakymmentä vuotta Finnairilla lipputoimistoissa ja lentoasemalla töissä, eikä työstä löytynyt oikein enää mitään haasteita eikä etenemisen mahdollisuuksia. Halusin muutosta, mutta en oikein tiennyt, mitä ja miten. Elämä tuntui melkoisen hankalalta ja olo oli ikävä.

Sitten sairastuin niin, että jouduin väkisin pysähtymään ja miettimään itseäni ja elämääni. Sen sairauden seurauksena sain lopulta tehtyä päätöksen työpaikan vaihtamisen suhteen. Tiesin, että silloisella koulutuksellani, merkonomina, en pääsisi sellaisiin töihin, mitä haluaisin, ja pitkän harkinnan tuloksena sain rohkeutta irtisanoa itseni, hypätä tyhjän päälle, hakea yliopistoon opiskelemaan, ja opiskella nopeasti. Valmistuin kahdessa vuodessa filosofian maisteriksi, ja jo opiskeluaikanani pääsin nykyiseen työpaikkaani, ensin harjoittelijaksi ja valmistumisen jälkeen vakituiseksi tutkijaksi.

Siitä sairaudesta siis on kiittäminen, että olen nyt ammatillisesti tässä, missä olen. Olen saanut oppia paljon uutta, olen päässyt sisälle maailmaan, jota en ennen edes tiennyt olevan olemassakaan, olen saanut nähdä ja kokea asioita, joita en olisi kuvitellut saavani. Ja haasteita, niitä nykyisessä työssäni kyllä riittää, pitkälle tulevaisuuteen.

Tässä siis minun kertomukseni "limonaadin tekemisestä". Koska tässä haasteessa oli niin paljon miettimistä, en aio haastaa ketään yksittäistä bloggaajaa, poimikoon tämän kuka vain, joka haluaa.

Osallistuin Kahden kielen väen blogissa olleeseen luonnehdintameemiin, oli niin vastustamattoman hauska kiertolainen keksitty tällä kertaa!  Jokainenhan aina haluaa tietää, mitä muut ajattelevat itsestä, eikös vain? Meemin kohdat menee näin:

- Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
1. Kerron sinulle mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
2. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä meistä.
3. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
4. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
5. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
6. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
- Jos teen tämän sinusta, laitathan sen blogiisi (siis jos sinulla sellainen on).

Merja (Jonka luona muuten kävin viime viikolla kylässä, tuossa naapurissa kun asustelee. Olipa kiva tavata!) vastasi minusta näin:

1. Joku sopiva irkkubändi. Semmoista rempseätä musiikkia. Elokuva - oisko vaikka Sekaisin Marista?
2. Yhteistä voisi olla esim. se että olemme molemmat asuneet Yhdysvalloissa ja siitä riittää varmasti keskustelun aihetta..
3. Kadehdin sinua niistä hienoista kakuista! Miten osaatkin koristella niin vakaalla kädellä.
4. Olen luultavasti eka kerran eksynyt sinun blogiisi Ihmemaan Annan kautta.. ja Maryland paikkana kiinnosti koska sukulaisiani asuu siellä.
5. Kellanruskea kärppä, utelias ja vilkas.
6. Kysytäänpä vaikka kun tuota musiikkia mietin vähän aikaa että mikä on mielimusiikkiasi?

Minä taas vastasin Merjan kysymykseen näin: Mielimusiikkia minulla on lähes kaikki melodinen musiikki. Raskas heavyrock tai rap/hiphop ei minuun pure ollenkaan. Tanssi-iltoina jalan alle menee eniten vanhat kornit kasarihitit, ja muuten kuunneltuna etenkin naissolistit, esim. Bonnie Tyler, Barbra Streisand, Taiska, Stella,… En ole intohimoinen musiikin suhteen, ja varsinkin nyt iän myötä olen huomannut nauttivani koko ajan enemmän ihan hiljaisuudesta.

Varsinkin tuo kärppä-vertaus tuntui tosi kivalta. Ehkäpä Oulun Kärppien SM-liigan finaalisarjan menestyksellä on osansa siinä… En itse olisi ihan varmasti ikikuuna päivänä osannut mieltää itseäni kärpäksi, ja on tosi kivaa, että joku muu hoksasi senkin puolen minussa!

Itsekin haluan jakaa luonnehdintoja muille, mutta aika on rajallista, joten viisi ensin kommenttilootaan ilmoittautunutta saa tilata itsestään luonnehdinnat. Sen lisäksi tietysti haluan antaa vastapalveluksen  Merjalle. Juuri nyt ei ole aikaa niitä kirjoittaa, mutta jospa jo huomenillalla saisin mietittyä vastineet.

kuva

Kävinpä viime viikolla pitkästä aikaa kampaajalla. Kevät taitaa ilmiselvästi olla tulossa, kun minua ei tarvinnut kampaajan paljoakaan houkutella ottamaan muutama raita päähäni. Syksy ja kevät on mulla sellaisia värikausia muuten blondissa päässä, syksyllä on usein viininpunaista ja keväällä oranssia. Tästä tuli mieleeni pistää kysely pystyyn, pääasioista, kirjaimellisesti. Se menee näin:

Vaihda omat vastauksesi allaoleviin kuuteen kysymykseen, ja laita postaukseen lopuksi kohtuullisen tuore kuva päästäsi (tai osasta siitä, vaikka takaa, jos et kasvoja halua paljastaa). Haasta kuusi (tai haluamasi määrä) blogikaveriasi mukaan tähän meemiin.

1. Mitä värejä hiuksistasi löytyy juuri nyt?
- Perusblondi, mutta etuosassa 5 oranssia raitaa

2. Onko hiuksissasi juuri nyt täysin luonnollinen väri, vai onko se ainakin osittain purkista? (Mikä on luonnollinen värisi, jos nykyinen on purkista?)
- Kokonaan purkista. Olen perinteinen suomalainen, eli lapsena minulla oli ihan vaalea tukka, joka on vanhetessa koko ajan tummunut. Oikea väri lienee melkoisen maantienharmaa-ruskea-ei-minkään-värinen.

3. Minkävärisenä voisit hiuksesi nähdä myös (koko pää / raidat)?
- Koko pää voisi olla myös punertava, kulta tai kupari, raitoja voi olla joko vaaleita, oransseja tai eri sävyisiä punaisia, kulta ja hopea käy myös

4. Mitä värejä et missään tapauksessa huoli hiuksiisi?
- Tummanruskeaa, mustaa, violettia, sinistä ja vihreää

5. Kuinka usein vaihdat hiustesi väriä ainakin vähän?
- Parin kuukauden välein pitää juuret vaalentaa, mutta semmoinen radikaalimpi vaihdos tulee ehkä just keväällä ja syksyllä. Kesäksi vaaleampaa ja talveksi vähän punaisempaa.

6. Kuva hiuksistasi
-Tämän Aki otti viime torstaina juuri, kun olin tullut kampaajalta. Nyt nuo oranssit raidat on jo vähän tasoittuneet, ei ole ihan noin leiskuvat ja huomiotakiinnittävät.

Haastan tähän mukaan Ainon, Satun, Satun, Saaran, Susannan ja Jonnan.

"En tarvitse mitään niin paljon, kuin hunajaa…"
sanoi Puh katsoessaan Ristoa ja Nasua
"…paitsi ystäviä…"
Ystävyys on sitä kun laittaa silmänsä kiinni ja ajattelee ystäväänsä.
Silloin poskilihakset alkavat vetäytyä korvia kohti niin, että kaikki rypytkin siliävät.

Heh, mielikuvituksetonta otsikointia kerrassaan. Mutta menköön. Tavaroiden kuljetus-/muutto-/huolintafirmaa ei vieläkään olla saatu päätettyä. Tänään tulee Muuttopalvelu Niemen edustaja Champion International Moving katsastamaan meidän tavarat. Ja Scan-Am on nähtävästi myös tarjousta meille tekemässä. Saapa nähdä kuinka pitkälle tämä venyy, toivottavasti saadaan tavarat lähtemään kuitenkin ennen kuin itse lähdetään!

Olen naputellut laatikoiden sisältöjä excel-taulukoihin ja järkytyin suurista määristä erilaisia juttuja. Siis hyvänen aika, miten meillä voi olla 285 kirjaa lähdössä Suomeen??? Toki tuotiin tullessamme suomalaisia kirjoja useampikymmenen, mutta silti, melko monta on mukaan tarttunut täältäkin. Entäs sitten toistasataa kappaletta paitoja ja housuja? Onhan meitä neljä ihmistä ja housuiksi lasketaan niin farkut, verkkarit kuin sortsitkin, mutta silti… 55 pehmolelua oli arvattavissa, ja toistasataa muuta lelua, niistä en ole hämmästynyt. Ja 55 paria kenkiä, niistä otan puolet ihan suosiolla omalle kontolleni. Mutta entäs 19 lasia ja 31 mukia, 16 pyyhkeestä puhumattakaan? Noitahan meillä on Suomessakin kotona jemmassa jo melkomoinen määrä. No, nyt sitten on sen verran enemmän. Hamstereita ollaan, ei kai voi kuin myöntää.

Ps. Ei, en aio kommentoida sitä Suomen kouluammuskelujuttua mitenkään. En osaisi kuitenkaan sanoa mitään, mitä joku muu ei siitä ole sanonut jo paremmin. Mutta voitte varmaan arvata, että ei tuommoinen uutiskynnyksen ylitys mieltä lämmitä.

Jenni haastoi minut jo ajat sitten, nyt vihdoin ehdin tähän tarttua. Eli lisää trivia-tietoa aiheesta Minä…

Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt:
Uuh, nyt iski runsaudenpula. Olen ollut niin monenlaisessa työssä varsinkin nuorempana. No, otetaan vaikka näitä nuoruuden juttuja:
1. jäätelökioskin vastaavana hoitajana,
2. laiva- ja leirintäaluesiivoojana,
3. puhelinkeskus-lähettityttönä ja
4. kamerakaupan myyjänä.

Neljä paikkaa, joissa olen asunut:
Taas tuli runsauden pula vastaan. Monta jää sanomatta, mutta aloitetaan taas vanhimmasta eteenpäin:
1. Ruottala, pienen pieni kylä Tornion kunnan laitamilla,
2. Kaskinen (monta monta lapsuuden/nuoruuden kesää),
3. Kingswood, Surrey, Iso-Britannia (vajaan vuoden) ja
4. Turku (reilun kaksi vuotta).

Neljä tv-ohjelmaa, joita tykkään katsella:
Ihan tajunnanvirralla ensimmäisinä tulivat mieleeni:
1. Amazing Race,
2. Ihmemies McGyver,
3. Biggest Loser ja
4. Lost.

Neljä paikkaa, joissa olen ollut lomalla:
Samanlaista tajunnanvirtaa taas:
1. Thaimaa (Bangkok ja Phuket),
2. Irlanti (Dublin, Navan, Limerick, Dingle (Ihana!!!), Youghal ja Naas),
3. Espanja (Barcelona, Torrevieja, Gran Canaria ja Teneriffa) ja
4. Kreikka (Ateena, Kreeta, Lefkas ja Chios)
(Huomasittehan, miten onnistuinkin näppärästi neljän paikan sijasta ilmoittamaan vaikka kuinka monta… ).

Neljä internet-sivua, joilla käyn päivittäin:
1. Google.fi (aloitussivu),
2. Blogilista.fi ja siellä omat suosikit,
3. oma blogi ja
4. tällä hetkellä BigBrother.fi uutisarkisto.

Neljä lempiruokaani:
1. Kanaa currykastikkeessa,
2. Kanafajitas,
3. Kanasalaatti ja
4. Perunamuusi ja lihapullat.

Missä haluaisin olla juuri nyt:
1. Maailmanympärimatka olisi kova sana!!! No, jos se ei onnistu, niin sitten vaikka…
2. Luksushotellin luksushiekkarannalla löhöämässä, tai
3. Omassa sängyssä lukemassa ja löhöämässä, tai
4. Nisperossa, eli ystäväni Hannan kirjakahvilassa Oulussa, siellä on kiva tunnelma!

Haastan edelleen:
1. Stinan,
2. Ainon,
3. Saaran ja
4. Johannan.

Vaihteeksi taas haaste, tällä kertaa se bongahti blogiini Merjalta. Oli melkoisen kinkkinen tällä kertaa, piti oikein hieroa ajatusnystyröitä ja käyttää aikaa tähän. Näin se kuului:

"Täytä omat kolmen kärkesi. Lähetä minulle ja muille ystävillesi, joiden elämään haluat kurkistaa! "

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 1997:

1. Tehtiin Mikan kanssa elämämme ensimmäiset kiinteistökaupat, kun vajaan vuoden kaukoseurustelun jälkeen ostettiin omakotitalo isolla pihalla ja puutarhalla Varjakasta, Oulunsalosta.
2. Mika valmistui insinööriksi pian meidän yhteenmuuton jälkeen, ja minä pakersin kahdeksatta vuotta töissä Finnairilla, joista kolmatta vuotta vuorotöissä Oulun lentokentällä.
3. Kävin Ruotsista asti hakemassa meille koiran, rakkaan Pinjan, rodultaan Lancashire Heeler. Muutaman kuukauden päästä otettiin toinenkin koira, Noora, Welsh Corgi Cardigan, joka oli jo aikuinen ja etsi uutta kotia. Kumpikaan ei enää kuulu meidän perheeseen; Noora kuoli synnytykseen vuonna 2000, ja Pinja jouduttiin antamaan kavereille vuonna 2005, koska Miska tuli allergiseksi eläimille (Suurkiitos HannaA, että adoptoitte Pinjan!). Varsinkin Akille koirat olivat todella tärkeitä, ja häntä suretti kovasti, että meillä ei niitä voi enää kotona olla.

Viisi vuotta sitten, vuonna 2002:

1. Vessaremontti uudessa kodissa pöntön rikkoutumisen seurauksena. Oltiin edellisenä vuonna tehty elämämme toiset kiinteistökaupat, kun vaihdettiin kohtuukokoinen talo ja suurensuuri tontti suurensuureen taloon ja kohtuukokoiseen tonttiin Laitasaaressa, Muhoksella.
2. Mika teki pitkää päivää tietyömailla, ja minä edelleen pakersin puolipakolla vuorotöissä lentokentällä, kunnes alkoi tuntua niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, että kyllä tämä työ on nyt nähty.
3. Akilla oli ensimmäinen oikea koululaisen kesäloma ja meni syksyllä jo toiselle luokalle. Miska aloitti 2-vuotiaana syksyllä päiväkotiuransa, siihen asti hoidettiin kotona, jossa meillä oli virolainen au pair, Kristel, auttamassa.

Kolme vuotta sitten, 2004:

1. Minä valmistuin keväällä Oulun kauppiksesta datanomiksi, ja olin edellissyksynä aloittanut myös opinnot Oulun yliopistossa, Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella, josta sitten seuraavana vuonna valmistuin maisteriksi. Mika oli usean kuukauden ajan viikot Kilpisjärvellä töissä ja tuli vain viikonlopuiksi kotiin. Ilman appivanhempia mikään ei olisi onnistunut!
2. Käytiin kesällä poikien kanssa Muhoksen kunnan järjestämällä päiväretkellä bussilla Wasalandiassa, kun pikkuveli oli lähettänyt minulle 60 euroa avustusta, että päästiin vähän kesälomaa juhlistamaan.
3. Ystäväni Johanna sairastui rintasyöpään kesällä, hänen rinnallaan elin rankan syksyn ja alkutalven siihen saakka, että hän puolen vuoden sairastamisen jälkeen kuoli.

Vuosi sitten, 2006:

1. Olin ollut jo vuoden uudessa työpaikassani, ja tartuin innolla kiinni, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta lähteä tutkimusvaihtoon ulkomaille vuodeksi. Aloin järjestellä vaihtoon ja muuttoon liittyviä asioita, ja ilmoittauduin yliopistoon jatko-opiskelijaksi.
2. Kesälomalla kierrettiin autolla ympäri Suomea, käytiin mm. siskon häissä, Muumimaailmassa ja Puuhamaassa. Syksyllä Miska aloitti eskarin ja Aki kuudennen luokan Laitasaaren koululla.
3. Lokakuun lopussa muutimme tänne USAan, sen jälkeiset jutut onkin tässä blogissa kaiken kansan luettavissa.

Tähän asti tänä vuonna:

1. Ollaan nähty ja koettu paljon, mm. Disney World, Niagaran putoukset ja Grand Canyon.
2. Oltiin heinäkuussa ihanat kolme viikkoa Suomessa.
3. Ollaan aloitettu paluumuuton suunnittelu.

Eilen:

 (Kuva täältä)

1. Töiden jälkeen kävin postissa lähettämässä yhden paketin ja pankissa lunastamassa yhden shekin.
2. Katsottiin illalla yksi osa Pieni talo preerialla -sarjaa koko perheen kesken.
3. Sain tämän haasteen.

Tänään:

1. Sain tietää, että Mikalle tarjottiin töitä Destialla (ent. Tielaitos) sitten joulukuusta alkaen.
2. Söin lounaan (pussipuuroa ja näkkileipää) tässä tietokoneen ääressä menneitä vuosia ja elämänkäänteitä mietiskellen, viimeistelin samalla lounastaukoa hyväksikäyttäen tämän kirjoituksen.
3. Huomasin, että osa puista alkaa jo vaihtamaan kunnolla syksyväreihin, punaisia ja keltaisia lehtiä näkyi jo melko paljon.

Huomenna:

 (Kuva täältä)

1. Käyn päivän töissä normaalisti.
2. Toivottavasti käyn lounaalla työpaikan lähistöllä suomalaistuttuni Minnan kanssa.
3. Katsotaan illalla televisiosta Selviytyjiä.

Ensi vuonna:

 (Kuva täältä)

1. Vietetään kaksia nelikymppisjuhlia meidän perheessä.
2. Mikan kanssa käydään keväällä kauan suunnitellulla viikonloppureissulla Tukholmassa juhlistaen 10-vuotishääpäiväämme, ja syksyllä kierretään ainakin osa Karhunkierrosta Kuusamossa.
3.  Elämä on tasaisen normaalia, ollaan kaikki perusterveitä ja perusonnellisia.

Voisin jatkaa tätä haastetta eteenpäin vaikkapa Reettalle, Carolinalle, Annalle ja Jaanalle. Olisi tosi kiva lukea teidän elämänpolkujanne!

Palailtiin tuossa tunti sitten lomaselta, ja tietty heti auton purkamisen ja poikien nukkumaanlaiton jälkeen oli vuorossa sähköpostin luku. Ja eikös vaan sitten onnistuneet sekä Merja että Katja yllättämään minut lähes housut kintuissa, tai siis oikeastaan ilman pitkiä housuja, kääks. No, haasteeseen on vain vastattava, ei sille mitään voi.

Siis haaste kuuluu näin: "Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun, ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

Eli juuri nyt minulla on ylläni mustat Sloggin pikkuhousut, valkoiset Maidenformin rintaliivit ja vihreä-ruskeasävytteinen Julie’s Closet -merkkinen kirjava hörhelöpaita. Ei siis pitkiä housuja, nakkasin ne jalastani pois melko pian kotiintulon jälkeen. Asustepuolella löytyy ranteesta poikkeuksellisesti punainen Polarin sykemittari (on rannekellon korvikkeena, kun rannekellosta loppui toista viikkoa sitten patteri eikä olla vielä saatu hommattua uutta…), sormesta kihla- ja vihkisormus, ja kaulasta vuosia sitten Mikalta saatu kultainen sydänkoru. Niin, ja hiukset on lapsellisesti kahdella ponnarilla, niitä pitää kiinni kaksi sellaista perinteistä valkoista pallopompulaa. Otinpa samantien webbikameralla kuvankin, jotta saatte edes hämärästi osviittaa tästä sekasalaatista.

Sitten seuraavaksi piti jatkaa haastetta eteenpäin. Voisin kierrättää tämän tällä kertaa vaikkapa Ulrikalle tuonne etelä-lounaan suuntaan, Hannalle länteen, Emmille ja Bwanalleen kaakkoon päin, sekä Koti-isille tästä jonkunkin verran itään.

Otin ison kartan pois, kun se sekoitti koko blogin… Sorry!

(Nappasin siis karttaidean Emilin blogista)

Voi kiitos! Sain Inkulta tällaisen hienon napin:

Pitää vähän miettiä ja tutkia, kenelle sen voisin laittaa eteenpäin, melko moni minun suosikkibloggaajista on sen jo saanutkin, mutta eiköhän pari vielä löydy, jolle minä voisin sen laittaa eteenpäin…

Rokkaamisesta tuli mieleen, että huomasin tänään mainoksen. Bob Dylan on kaverinsa Elvis Costellon bändin kanssa tulossa tähän meidän kaupunkiin esiintymään syyskuussa. Olisikohan silloin pienen perhe-elämyksen paikka? Hmm… pitää neuvotella perheenpään kanssa ja kuulostella. Itsestä tuntuu, että olisi melko kiva mennä k.o. veikkoa kuuntelemaan. Pari viikkoa ennen sitä tapahtumaa olisi tarjolla countryhenkisempää menoa, kun samassa paikassa on esiintymässä Willie Nelson, sekin periaatteessa kiinnostaisi vähän…

Nappasin Jenniltä tällaisen tosi kiva kyselyn. Eli miten te muut sanoisitte seuraavat lauseet? Minun vastaukset on joka kohdan alla. Te voitte omat vastineenne laittaa kommenttilaatikkoon, jos haluatte.

1. Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.

Mun siskon punanen mekko mahtuu mullekki.

2. Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedonopettaja antoi?

Tarttekko apua siinä kirjotustehtävässä jonka maantiion ope anto?

3. Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.

Selevä, tehhään niinku sie sannoit.

4. Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.

Mummu sano, että se hakkee meijät joskus varttia vailla kuus.

5. Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.

Mie meninki sitte linja-autolla Helsinkiin, ku myöhästyin junasta.

6. Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta?

Ookko nähny missään mun isoveljen kännykkää?

7. Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes&Mauritzissa?

Ostiksie sen hammeen, joka me nähtiin viime viikolla HenkkaMaukassa?

 - - -

Tämä oli minusta tosi hauska juttu. Huomasin tätä pähkäillessäni, että vaikka kuinka olen ihan ajatuksella yrittänyt pitää lapsuudessa opitun Peräpohjolan murteen mukana asuinpaikasta riippumatta, niin Oulun murre alkaa väkisin vähän tarttua puheeseen. Harmi sinänsä.

Minut haastettiin kahdelta taholta samaan haasteeseen, kiitos vain Jaana ja Inkku. Kyseessä siis on blogileikki, jossa pitää paljastaa 7 faktaa itsestään sekä haastaa 7 muuta bloggaajaa mukaan. Tässäpä siis tiukkaa asiaa minusta:

1. En juo kahvia enkä olutta, koska minun mielestä ne maistuu pahalle.
2. Sain ensimmäiset silmälasini 3-vuotiaana, ja siitä asti pidin niitä pitkälle aikuisikään. Nyt kuitenkin viime vuosien aikana olen jättänyt niiden käyttämisen hyvin vähälle, vaikka oikea silmäni on edelleen laiska.
3. En pidä Johnny Depp’istä, Jim Carrey’stä enkä Jack Nicholson’ista, mutta sen sijaan pidän kovasti Julie Andrews’ta, Meryl Streep’istä ja Sandra Bullock’sta, siis näyttelijöinä.
4. Minulla on neljä kummipoikaa ja yksi kummityttö.
5. En ole pessyt ikkunoita kertaakaan sen jälkeen, kun Mikan kanssa menin naimisiin; se ja hävettävän moni muukin kotityö on kaatunut täysin Mikan ahkerille hartioille. (Kiitos!) 
6. Kaarina on kolmas etunimeni, ja otin sen käyttöön vasta 22-vuotiaana; siihen asti minua kutsuttiin ensimmäisellä nimelläni.
7. Olen kirjafriikki, rakastan lukemista ja kirjojen, erityisesti dekkareiden ja tyttökirjojen, omistamista. Kerään kirjasarjoja, minulla on hyllyssäni mm. koko Agatha Christien Jane Austenin, Laura Ingallsin, ja L.M.Alcottin tuotanto, samoin kuin esim. Jalna-sarja ja kaikki Sherlock Holmesit.

Haastan mukaan vaikkapa Akin, Antin, Johannan, Reettan, Sirpan, Susannan,  Ullan, ja Ulrikan. Uups, siitä tuli jo kahdeksan… Tästä selviääkin yksi lisäfakta minusta, minulla on taipumusta liioitella.   Vastatkaa haasteeseen, jos haluatte. Pakko ei ole!

Kääk, tämä blogi ei näytä päivittyvän Blogilistalla. Liikaa haamupäivityksiä tai jotain, enkä osaa asiaa auttaa. Tämä kirjoitus on ihan vaan sitä varten, että yritän saada oikeaa päivitystä aikaiseksi.

Voisin tietysti tässä samalla vaikka hehkuttaa sitä, että olin näköjään päässyt Blogilistan top-listalla tuhannen ensimmäisen blogin joukkoon, jee! Ihan hyvin, ottaen huomioon, että siellä kuitenkin on yli 10.000 blogia. Olen siis ensimmäisen 10%:n joukossa… Niin joo, ja myös Akin ja Miskan blogit löytyvät nyt sieltä, jos jotakuta kiinnostaa klikata ne suosikkeihinsa.

1. Jos aiot tarjota vieraille jälkiruuaksi jotain uutta, kannattaisi tehdä koe-erä ihan omalle porukalle ensin.
2. Jos löydät hyvältä vaikuttavan reseptin, noudata sitä, äläkä muokkaa ainakaan ensimmäisellä tekokerralla.
3. Kun kuitenkin päätät muokata reseptiä, noudata sitten edes sitä muokattua versiota tekovaiheessa.
4. Jos ostat ihan tätä reseptiä varten silikonivuoan, tarkista kaupassa vuoan koko, ja osta sen kokoinen, mikä reseptissä sanotaan. Eikä kannata ostaa ensimmäiseksi kokeilukerraksi kovin vaikeanmuotoista vuokaa.
5. Kun et ole koskaan ennen vuorannut silikonivuokaa suklaalla, sinun ei ole pakko heti alkaa tekemään vuorauksesta kaksiväristä, vaan voisit kokeilla ensin, onnistuuko se yhdelläkään.
6. Jos reseptissä sanotaan suklaa, käytä suklaata äläkä jotain ihmeen candymelttejä, vaikka ne kuinka olisivat kivan värisiä.
7. Turkinpippureita kyllä voi näköjään rouhia kaulimen avulla, mutta kannattaa laittaa ne tosi vankkaan muovipussiin, koska rouhe on terävää, ja rikkoo ziplock-pussin seinät päästäen jauheen sotkemaan kaiken.
8. Jos reseptissä lukee, että kastiketta tarvitaan 1 desi, sinun ei tarvitse varmuuden vuoksi tehdä siitä tupla-annosta.
9. Ole tarkka mittauksissa. Sillä on väliä, jos turkinpippurikastikkeeseen lorahtaa vahingossa 10% liikaa sokeria.
10. Ei ole hyvä idea sulattaa suklaata kattilassa pienessä tilkassa turkinpippurikastiketta. Suklaa möykkyyntyy, ja joudut kuitenkin sulattamaan suklaan sitten erikseen mikrossa. Muista varata ylimääräistä suklaata kaappiin.
11. Noudata reseptiä myös silloin, kun sulatat suklaan mikrossa. Siis jos suklaa käsketään sulattaa öljyn kanssa, öljyn sijasta ei kannata käyttää esimerkiksi kermaa, vaikka sitä olisikin jäänyt juuri sopiva määrä yli kastikkeen teosta. Öljyn käyttöön voi olla joku ihan oikea syy, esimerkiksi helpompi vuoasta irtoaminen.
12. Jos turkinpippurikastikkeeseen lisää sulatetun möykkyisen suklaan, ne turkinpippurit eivät sitten maistu enää niin paljon (vaikkakin kastikkeen maku sinänsä onkin sitten ihan hyvää). Lisäksi kaikki möykyt eivät sula, vaikka kuinka kuumentaisit seosta, joten joudut sitten valuttamaan seoksen suodatinpussin läpi siivilän puuttuessa.
13. Jos turkinpippurikastikkeesen laittaa hieman liikaa sokeria sekä ylimääräisenä aineksena muutamankymmenen grammaa sulaa suklaata, siitä tulee liian löysää.
14. Jos turkinpippurikastikkeesta tulee liian löysää, kannattaisi keksiä keino saada se paksummaksi, eikä vain luottaa, että ihan hyvin se käy noinkin.
15. Lue resepti myös siitä kohtaa, jossa sanotaan, että pyyhi ylimääräinen öljy paperilla pois vuoasta.
16. Fazerin sinisestä suklaasta tulee raastettuna tositosi hienoa silppua, jolla saat helposti sotketuksi keittiön.
17. Suklaaraastetta ei kannata ripotella paljain käsin, paitsi silloin, jos haluat suklaanaamion käsille.
18. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kaadat kastiketta vuokaan ja huomaat, että se on liian löysää, asialle pitäisi tehdä jotain, eikä vain jatkaa kuin et olisi huomannutkaan.
19. Osta jäätelöä aina kaksi puolentoista litran pakettia yhden hinnalla, ja samaa makua molemmat. Se pelastaa tilanteen, kun viimeinkin huomaat, että vuoka on puolet liian iso reseptille.
20. Vuoka olisi helpompi laittaa pakasteeseen, jos pakastimen ovi aukeaisi kokonaan, eikä vuokaa tarvitsisi kallistaa pystyasentoon hetkeksi.

Kaikesta tästä häslingistä huolimatta valmis jäätelökakku oli loppujen lopuksi erittäin hyvän makuista, ja oli se ihan kohtalaisen nättikin.

Alkuperäisenä ohjeena siis herkullisen kuuloinen Marien keittiössä kehitetty Snickers-jäätelökakku. Mika toivoi salmiakkijäätelöä, joten kun turkinpippureita (ja sitä Fazerin sinistä) sattui kaapissa olemaan, kehittelin sitten alkuperäisen ohjeen kommenttiosion turkinpippurikastikkeen perusteella oman versioni kakusta. Monet asiat tekisin nyt vähän eri tavoin, ihan ensimmäiseksi päälliskuorrutteen, joka oli sinänsä ihan OK makuinen, mutta aivan liian kova ja lohkeava. Mutta tosiaan, kakku oli ihan onnistunut loppujen lopuksi, vaikka ylimääräiseksi koristeeksi pitikin pienessä paniikissa keksiä M&M-karkit (taas kerran, mitä sattuu kaapista löytymään), kun auringonkukan keskuksen suklaakuorrutus ei suostunut lähtemään vuoasta ollenkaan irti (kts. kohta 11). Parempiin suihin meni melkein koko kakku.

Hih, iglukakusta jäi vähän vaahtokarkkimassaa yli, ja se odotti viikon verran inspiraatiota. Eilen sitten sain aikaiseksi värjäillä massan eri värisiksi palloiksi, ja kokeilla nallejen tekoa, olipa mukava väkertää. Tällaisia tuli. Miskan kanssa aseteltiin nallet eväsretkelle "ruohikolle" hunajapurkin kanssa. Huomattehan auringonkukan, jonka ympärillä ampiainen pörrää, ja pari ampiaista siellä pesänsä ympärillä pyörii. Nalletytöltä on päässyt ilmapallo karkuun, voihan mokomaa. Kynä ei kuulu sommitelmaan muuten kuin antamassa vähän kokoperspektiiviä.

Nalleille kävi loppujen lopuksi huonosti. Kunhan kuva oli otettu, ne joutuivat parempiin suihin. Makeita olivat (ja melko tahmeita, niinkuin kiillostakin huomaa; seuraavalla kerralla pitää muistaa laittaa enemmän tomusokeria…). Voisin yrittää lähiaikoina väkertää samantapaisia marsipaanista, sitäkin kun jäi yli pingviinistä ja kukista. Harjoittelu on hauskaa!
Vielä kun oppisin ottamaan tarkempia kuvia…

Tähän aikaan seitsemän vuotta sitten supisteli. Illalla yhdeksän maissa mentiin OYSiin, ja yöllä puoli kahden aikaan Miska syntyi. Kirjoitin aikanaan, muutama päivä synnytyksen jälkeen, muistiin sen illan ja yön tapahtumia. Siirsin ne nyt netistä toisesta paikkaa tähän blogiin, omalle sivulleen. Onpahan sitten ainakin useammassa paikassa tallessa.

Tulipahan mieleeni, että Akin synnytyskertomusta en ole tainnut mihinkään kirjoittaakaan. Siihen aikaan kun ei vielä ollut meikäläisellä ja netillä mitään tekemistä keskenään… Pitää varmaan dokumentoida siitäkin tapahtumasta sen verran, mitä enää muistaa. Se oli paljon teknisempi juttu (yllätysperätila), eikä minulla ollut paljoa sanavaltaa niiden tapahtumien kulkuun, mutta hyvähän nekin olisi kirjata jossain vaiheessa ylös. Ai miksi? En minä tiedä… tuntuu vaan siltä, että ehkä vaikka pojat itse haluaa myöhemmin tietää, miten tähän maailmaan tulivat, tai jotain. Tai sitten vaan ihan itseä varten, muistutukseksi, että on joskus tehnyt jotain niin mahtavaa.

Tuntuu yllättävän kivalta huomata, että tätäkin blogia ainakin satunnaisesti lukee ihmisiä ihan joka maanosasta. Jännä tunne, maailma pienenee ajatuksissa. Itsekin käyn maailmanympärysmatkalla harva se päivä, toisten blogeja lueskelemassa.

Ajattelin tässä listata suurimman osan niistä ulkosuomalaisten blogeista, joissa säännöllisesti käyn. Jokuhan voisi hoitaa homman sillä, että laittaisi linkkilistan sivupalkkiin, mutta minulla on jo sivupalkki niin täynnä tavaraa, että parempi olla lisäilemättä sinne enää mitään, varsinkaan näin pitkästi. Tässä siis maanosittain joitain ainakin minusta kivoja kertomuksia suomalaisista pitkin maapalloa:

USA: Ameriikka, Amerikkalaista arkipäivää, Anna ihmemaassa, Antin blogi, Dallas pullaa, Don’t mess with Texas, Toisella planeetalla

Muu Amerikan manner: Chiliä ja kanelikahvia, Indo pro Brasil, Viva Mexico

Eurooppa: BligaaBlogi, Euroopan reunalla, Markku Pylkön kuulumisia, Milano, Provencen auringon alla, Ranskalaiset mausteilla, Tassutuksia,  Vuosi Bilbaossa

Afrikka: Minun Afrikkani, Zulujen jäljillä

Aasia: Kellosta Kiinaan, Kotirouvana Kiinassa, Suomalaista Kiina-elämää

Australia & Oseania: Any in NZ, Timo Australiassa

Lisää kivojen blogien osoitteita otetaan vastaan kommenttilootaan. Näitähän löytyy mm. blogilistalta pilvin pimein, mutta kaikkia en ole ehkä vaan hoksannut, tai jaksanut katsastaa, tai malttanut lueskella niin pitkään, että olisin jäänyt koukkuun. Erinomaisen ajatuksia ja maailmankuvaa laajentavaa touhua tällainen ihmiselämien seuraaminen kuitenkin on.

Kuka blogissani käy?

Koska luet tätä, se tarkoittaa että sinun täytyy kommentoida (Myös tuttujen!).

Kommentoi ihan mitä haluat, kunhan teet sen, ainakin kerran.
Ja kommentoi, vaikka lukisit tätä kuinka jälkijunassa, tämä on aina ajankohtainen. 

Laita tämä teksti omaan blogiisi, jos sellainen on, ja nappaa kaikki lukijasi!

Tämä on kopioitu Kiinan Kotirouvan blogista.

Jaana haastoi minut paljastamaan jonkun nolon tapauksen. Eilen sitten mietin kovasti, mikä olisi sellainen, mikä olisi tarpeeksi mutta ei liikaa nolo, jotta se viitsisi tänne kirjoitella. Oli muuten vaikeaa! Pikkunolouksia teen harva se päivä, mutta ei ketään kiinnosta, miten minulla on taas ruuat rinnuksella tai ymmärsin jonkun jutun ihan väärin ensin. Ja sitten muutama ylinolo juttu on, mutta kun niitä ei kertakaikkiaan kehtaa edes paljastaa kuin erittäin harvoille ja valituille. Lisäksi minulla on taipumus unohtaa sellaiset keskinolot jutut kohta niiden tapahduttua, muistini on selkeästi valikoiva. Joten tässä tapaus lapsuudesta:

Olin Närpiön uimahallissa noin 9-vuotiaana. Kovin monta kertaa en ollut uimahallissa siihen ikään mennessä käynyt, mutta pari kertaa kuitenkin, niin että periaatteessa tiesin, miten siellä käyttäydytään. Kävin tomerasti suihkussa ja saunassa, ja sitten eikun uimaan. Se nolous tuli siitä, että kun olin päässyt uima-altaan reunalle, huomasin, kun joku ihminen katsoi vähän oudosti. Uups, olin tohkeissani unohtanut saunan jälkeen tyystin laittaa uimapuvun päälle!!! Melkoisen nopean ravin otin takaisin pesuhuoneen puolelle, hipsin saunaan vähän hengähtämään, ja kun olin häpeästäni selvinnyt, menin laittamaan uikkarit päälle ja sitten takaisin sinne altaille. Kaikkea sitä sattuu…

Edit: Ai niin, minunhan piti haastaa joku, se ihan unohtui… Olisipa kiva kuulla vaikka Antitätin ja Kiinan koti-isän noloja juttuja.

Pitää nyt hehkuttaa tänne. Sain eilen illalla uuden ennätyksen Bubbels-pelissä. Jee! Melkein tuplasti enemmän kuin ennen olen saanut!

Tähän tietty voi nyt todeta, että miten sitä voi ihmisellä olla niin paljon tyhjää aikaa, että kehtaa sitä tällaiseen turhuuteen käyttää. Juu, periaatteessa olen samaa mieltä. Mutta minä olen ihan koukussa siihen; toisinaan on pakko saada erä Bubbelsia, tai vaihtoehtoisesti Zookeeperiä, nollaamaan aivot.

Joku toinen käyttää siihen tarkoitukseen esimerkiksi pleikkarin tms. pelaamista, joku muu vaikka juo viinaa, joku taas voi vaikka lähteä tunniksi juoksemaan pitkin metsiä. Minulle toimii tämä tapa. Niin, ja en suosittele klikkaamaan yo. linkkejä, jos on taipuvainen addiktoitumaan vastaaviin peleihin… On suuri vaara, että näihin jää koukkuun muutaman pelikerran jälkeen. Nimimerkillä "Koukussa jo useamman vuoden ajan".

Edit 11.12.2008:

Tänään sain uuden minimiennätyksen Bubbelsissa. Sitä kun voi pelata myös niin, että yrittää kerätä mahdollisimman vähän pisteitä. Se se onkin vaikeaa! (Edelleen siis olen siihen koukussa, hih… )